Tiettävästi Suomessa ensimmäinen moottorilla toimiva alipaineistaja nuohoustyön helpottamiseksi on rakennettu moottorisahasta 50-luvulla (otan mielelläni asiasta tarkempia tietoja vastaan). Se oli ymmärrettävästi erittäin raskas. Tämän jälkeen eri vuosikymmenten aikana nuohoojat kehittivät mitä erilaisempia verkkovirralla toimivia keveämpiä laitteita. Ajan kuluessa kehitystyö oli entistä tärkeämpää mm. koska 1970-luvulla taloja ryhdyttiin eristämään tulisijojen tomivuuden kannalta ylitiiviiksi ja koneellinen ilmastointi alkoi saada jalansijaa rakentamisessa. Näissä kaikissa alipaineistajissa yhteisenä ongelmana oli sähkövirran saaminen savupiipulle. Itse kehittelin 70-luvulla erilaisia laitteita, joilla puhalsin lämmintä ilmaa hormiin nuohousluukkujen kautta ilmalukon aukaisemiseksi. Viimeisen tällaisen laitteen kehitin 80-luvulla kuumailmapuhaltimesta, johon rakensin savupellin aukkoon asetettavan suulakkeen. Vuonna 1980 sisäasiainministeriön tavoite oli huolellinen hyvän nuohoustavan mukainen nuohoustyö omissa määräyksissään.
Kun vuonna 1999 nuohosin ensimmäisen savuhormin useiden piirinuohoojien kehittämällä akkukäyttöisellä alipaineistajalla, sain kimmokkeen omaan kehittelytyöhön. Siihen laitteeseen virta johdettiin erillisestä akusta, mikä oli käytössä hankalaa. Sittemmin eräs nuohoojamestari kehitti toimivamman laitteen, jossa moottori- ja akkuosa oli yhdistetty. Tämä oli sellainen malli, jota lukuisat nuohoojat ostivat ammattikäyttöön tehden alipaineistusta tunnetuksi. Samaan aikaan itse kehitin omaa alipaineistusratkaisuani, jossa akku kulki vyöllä. Tämä helpotti nuohoustyötä olennaisesti. Lukuisat nuohoojat halusivat minun valmistavan heille samanlaisen laitteen. Minun ja muiden laitteissa oli sellainen vika, että ne eivät mahtuneet piipunhatun alle, jonka korkeus oli 16 cm. Lisäksi laitteiden käytettävyyden kannalta pulmallista oli se, että nuohousköysi oli erillinen.
Vuonna 2000 suoritimme veljeni nuohoojamestari Jouko Hirvosen kanssa TE-keskuksen laatujärjestelmäohjelman, jossa sitouduimme jatkuvaan tominnan kehittämiseen. Myös Nuohousalan Keskusliitto ry laati oman mallilaatukäsikirjan, jonka nuohoustyöohjeen pelastusviranomaiset ovat hyväksyneet. Ohje täydentää sisäasiainministeriön voimassaolevaa määräystä (ja 1.8.2005 voimaantulevaa asetusta, johon lisäyksenä mm. tulee öljykeskuslämmityskattilan hormin vuosittainen nuohous). Nuohoojat ovat sitoutuneet noudattamaan työohjetta, jonka tavoite on huolellinen hyvän työtavan mukainen nouhoustyö. Tältä pohjalta lähdin kehittämään Maurivac-alipaineistajaa yhteistyössä Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa. Hankkeen eteenpäin viemisessä ratkaisevassa asemassa on ollut keksintöasiamies Tapio Järvensivu. Laitteen käyttäjiltä saadun palautteen myötä laitteeseen on tullut monia teknisiä parannuksia matkan varrella.